IT-markkinoiden kehitys vuosina 2015 ja 2016

IT-palvelumarkkinat kasvoivat Pohjoismaissa noin 2 % vuonna 2015. Perinteisten palveluiden kysynnän lasku sekä haasteellisen makrotaloudellisen tilanteen jatkuminen Suomessa vaikuttavat edelleen markkinoiden kokonaiskasvuun.  IT-markkinoiden odotetaan kehittyvän hieman hitaammin Suomessa bruttokansantuotteen heikon kehityksen johdosta, mutta Ruotsin markkinoiden odotetaan olevan aktiiviset. Vuonna 2016 Tiedon markkinoiden arvioidaan kasvavan noin 2 %.

  • Finanssitoimialalla digitaalinen asiakaskokemus, palvelujen digitalisointi, prosessien automatisointi ja säätely sekä pankki- että vakuutussektorilla toimivat markkinoiden ajureina. Perusjärjestelmien uudistamisen markkinat ovat piristymässä molemmissa segmenteissä, ja asiakkaat käynnistävät uudistusohjelmia, joihin tyypillisesti sisältyy globaaleja standardoituja ratkaisuja. Kiinnostus liiketoimintaprosessien ulkoistamiseen kasvaa perusliiketoiminnan modernisoinnin ja back-office ‑toimintojen automaation myötä. Ruotsissa liiketoiminta- ja teknologiakonsultoinnin markkinat ovat hyvällä tasolla. Suomessa eläkejärjestelmän muutoksen odotetaan synnyttävän kysyntää eläkesegmentissä vuoden 2016 aikana.
     
  • Valmistavassa teollisuudessa ja metsäteollisuudessa epävarmuus on hieman lisääntynyt Suomessa, mutta toiminnanohjausmarkkinat ovat edelleen aktiiviset kaikissa Pohjoismaissa. Kustannussäästöt sekä toimitusketjun automaatio ovat tärkeitä ajureita uusissa tietotekniikkahankkeissa, mutta yritykset pyrkivät myös yhä enemmän tehostamaan liiketoimintaansa uusilla, teollisen internetin mahdollistamilla palveluilla.
     
  • Kaupassa ja logistiikassa yritykset investoivat yhä vaativammille kuluttajille suunnattuihin kehittyneisiin ratkaisuihin voidakseen paremmin tunnistaa asiakkaiden tarpeet ja lisätä asiakasuskollisuutta. Kaupan alan yritykset voivat digitalisoinnin avulla tarjota asiakkailleen yhtenäistä asiakaskokemusta näiden asioidessa eri kanavien kautta. Sähköisen kaupankäynnin uudistamiseen liittyvä kysyntä on pysynyt hyvänä, ja viime aikoina kiinnostus kauppojen ja niiden työntekijöiden digitalisointia kohtaan on kasvanut. IT-palveluiden tarjoajille tämä luo mahdollisuuksia tarjota asiakkaille konsultointia ja projekteja, joissa eri kanavia ja niiden perustana olevia prosesseja tarkastellaan uusista näkökulmista.
     
  • Julkisella sektorilla kustannussäästötarpeet ja kansalaiskeskeisyyttä painottava lähestymistapa johtavat palveluiden ja prosessien digitalisointiin. Ruotsissa ulkoistustrendi on edelleen vahva ja Tiedon pilvipalveluiden kysyntä on hyvällä tasolla. Suomessa jaettujen infrastruktuuripalveluiden kysyntä on hyvää vuonna 2014 solmitun puitesopimuksen pohjalta. Myös dokumentti- ja asiahallinnan ratkaisujen markkinat ovat hyvät.  
     
  • Terveydenhuolto- ja hyvinvointisektorilla palveluiden ja prosessien digitalisointi on tärkein kasvun ajuri. Vanhuksille suunnatut mobiilipalvelut ja sähköiset hyvinvointipalvelut ovat esimerkkejä alueista, joilla kysyntä on vahvaa. Suomessa heikko taloudellinen tilanne vaikuttaa markkinoihin jonkin verran, mutta sosiaali- ja terveydenhuoltosektorin uudistaminen avaa lupaavia mahdollisuuksia Tiedolle.
     
  • Energiasektorilla älymittareiden markkinat energianjakelussa kasvavat etenkin Norjassa. Öljy- ja kaasuteollisuudessa investointitasot ovat pysyneet alhaisina ja asiakkaat pyytävät hinnanalennuksia myös jatkuvissa palveluissa.
     
  • Mediasektorilla asiakkaat jatkavat palvelujen siirtämistä sähköisiin ympäristöihin. Asiakkaiden budjettirajoitteista johtuen kustannussäästöt ovat keskeinen tekijä investointipäätöksissä. Tämän odotetaan johtavan uusiin ulkoistusmahdollisuuksiin keskipitkällä aikavälillä. 
     
  • Tietoliikennesektorilla suuret muutoshankkeet perustuvat tarpeeseen yksinkertaistaa järjestelmiä ja alentaa kustannuksia sekä mahdollisuuteen saada hankkeista enemmän lisäarvoa. Tietoliikenneoperaattorit siirtyvät räätälöidyistä ratkaisuista standardoituihin ratkaisuihin. Kilpailu alalla on erittäin kovaa.